Teknomusiikki

Tasaista rytmiä ja toistoa, sitä on teknomusiikki

Tekno on suomessa saanut jalansijaa 1980 -luvulta lähtien. Ensimmäinen Warehouse -tapahtuma järjestettiin vuonna 1989, mutta musiikki ei ollut vielä tuolloin teknoa vaan enemmänkin acidia ja housea. Tapahtuma järjestettiin silloin Helsingissä Salmisaaressa. Varsinaiset teknojuhlat alkoivat vasta 1990 ja 1991 vaihteessa. Bileet olivat alkujaan ”laittomia” ja niitä järjestettiin lähinnä tee-se-itse -asenteella. Konemusiikki sopi tyhjiin varastohalleihin, joihin mentiin ilman lupaa ja sähkö musiikkia varten ”lainattiin” välillä vähän kauempaakin. Hallin äänimaailma sopi paremmin musiikin kummalliseksi luokiteltuun äänimaailmaan. Ne, jotka tästä musiikista pitivät, nauttivat siitä suunnattomasti. Nämä tapahtumat liitettiin usein ekstaasinkäyttöön, vaikka sillä ei ollut mitään perää todellisuuden kanssa. Niin tai näin, mutta aggressiivista musiikkia ei voinut soittaa paremmin muualla kuin teollisuushallissa.

Teknomusiikki eli lauluton elektroninen tanssimusiikki syntyi Yhdysvalloissa puolivälissä 80 -lukua. Synthpop eli syntikkapop oli omalla tavallaan sille alkusysäys. Tosin syntetisaattoreilla esitettyä musiikkia sanottiin jatkuvasti epäaidoksi sekä sieluttomaksi ja se liitettiin usein myös vaihtoehtoiseen seksuaalisuuteen.

Synthpop sai väistyä ja tekno tulla tilalle

Kun musiikki oli minimalistista ja instrumentaalista, ei paljon soittimia tarvittu. Musiikki tehtiin rumpujen, syntetisaattoreiden sekä audiotyöasemien kanssa. Rytmi oli tasainen ja tempo vaihteli 120 sekä 150 välillä. Nimenä sitä käytettiin usein väärin, ja tanssipop liitettiin medioissa alkuaikoina tähän genreen vahvasti.

Alan harrastajat tekivät selvän eron housen, teknon ja trancen välille. Tälläkin lajilla on useita alalajeja, mutta kaikkien näiden kantaisänä voidaan pitää Detroitin teknoa, mistä kaikki on lähtenyt. Tämäkin musiikkilaji on alkujaan saanut vaikutetta funkista, joka siis puolestaan on lähtöisin soulista. Afroamerikkalaisuus vaikuttaa tähän tyyliin vankasti. Detroitin vahva klubikulttuuri vaikutti tämän lajin syntyyn.

Kapinallisuus kuului lajiin

Alusta lähtien lajiin on kuulunut myös kapinallisuus tavalla tai toisella. ”Techno rebels” käsite syntyi tuolloin ja toisaalta myös inspiroi alan pioneereja. Keskeinen konsepti teknossa on se, että henki siirtyy ruumiista koneeseen. Taustalla oli myös jonkinlainen vastarinta auktoriteetteja kohtaan. Musiikki on energistä ja hyvin laaja-alaista sekä samalla rajoja rikkovaa. Siksi se kai onkin niin kiehtovaa.Laulua sisältävä funky soul on täysin erilaista, vaikka teknon juuret ovatkin afroamerikkalaisessa kulttuurissa. Tällä lajilla on oma vankka kannattajakuntansa, vaikka tänä päivänä kapinallisuus ei enää näyttele niin vahvaa roolia kuin ennen. Musiikki on löytänyt oman vahvan kannattajakuntansa ja sitä esitetäänkin jo suhteellisen paljon klubeilla entisten tyhjien tai lähes tyhjien varastohallien sijasta. Siitä siis warehouse -tapahtumat ovat saaneet nimensä.

Teknomusiikki valtasi Suomen

Teknomusiikki on vallannut Suomen etelästä pohjoiseen. Ja Oulusta on tullut lahjakkaiden muusikoiden ansioista genren keskittymä, jota arvostavat myös ulkolaiset artistit. Oulussa on hyvä ilmapiiri ja tietynlainen rentous, mikä lajilla pitää olla. Cocoa Music toi aikanaan maailman tietoisuuteen räppärin, joka tänä päivänä keskittyy enemmän koneelliseen musiikkiin. Hän on Noah Kin. Eräs tunnetuimmista elektronisen musiikin vaikuttajista oli Avicii, jonka musiikista löytyi niin soulia, punkkia kuin funkiakin. Ja kaiken lisäksi hän sekoitti musiikkiinsa jopa aineksia kansanmusiikista.

Warehouse -tapahtuma on aina ollut taistelua virkavallan ja tilavuokraajien sekä musiikista pitävien välillä. Alun perin kemiläinen Jori Hulkkonen on tietynlainen pioneeri, jonka jalat pysyvät edelleen maassa, vaikka hän on mainetta ja kunniaa niittänyt. Hän on ollut kuvioissa mukana jo 1990 – luvun alusta, joten hän, jos kuka tietää miten tekno on Suomessa kehittynyt. Kemiläinen on antanut juuriensa näkyä ja kuulua musiikissa eikä häpeä niitä yhtään.