Rap artistit ottavat kantaa mitä erilaisimpiin asioihin, mutta tehdessään sen saameksi, sillä on vielä isompi merkitys. Inarinsaameksi räppää artisti nimeltä Amoc ja nimen taakse kätkeytyy Mikkâl Morottaja. Ailu Valle on puolestaan pohjoissaameksi räppäävä artisti, mutta hänen kielivalikoimaansa kuuluvat lisäksi suomi ja englanti. Mitä saamelainen räppäri miettii taustastaan ja miksi alkuperäiskieli on otettu räpissä käyttöön?
Saamelainen räppäri on vähemmistöä
Mielenkiintoista on se, että kumpikin saamelainen räppäri on tehnyt musiikkia jo pitkään. Silti meille valtaväestön edustajille nimet saattavat kuulostaa vierailta, mutta saamelaisille sitäkin tutummilta. Amoc on tehnyt musiikkia saameksi jo 20 vuotta, joten se on melkoinen kulttuuriteko jo sinällään. Hän julkaisi ensimmäisen räppilevynsä vuonna 2007, kun saamelaisilla oli kansallispäivä. Voiko parempaa ajoitusta julkkarille ollakaan.
Ailu on julkaissut kaikkiaan kolme albumia ja ensimmäinen niistä ilmestyi vuonna 2012. Seuraavan levyn hän julkaisi vuonna 2015 ja sen jälkeen vielä 2019. Yliopistossa ollessaan hän koki jonkinlaisen heräämisen ja samalla räppikieli vaihtui saameksi. Hän opiskeli saamea ja koki, että kieltä voi käyttää myös räppiin ja sen avulla tuoda esiin asioita omasta historiasta sekä nykypäivästä.
Rapin kantava voima on ehdottomasti riimit, kuten Cocoa Music on kertonut, joten saamelaisräppäri tekee riimit omalla kielellään sekä tuo esiin asioita, jotka ovat saamelaisille tärkeitä. Aiheita kumpuaa molemmilla saamelaisilla luonnosta sekä siitä, mistä kulloinkin ollaan huolissaan. Ilmastonmuutos on kiehtonut aiheena jo jonkun aikaa sekä rahasta löytyy aina räppäämistä. Casino online sisältää ainakin rockhenkisiä kolikkopelejä, mutta löytyykö vastaavia, joissa olisi rapmusiikki ideana?
Mikä luonnossa kiehtoo saamelaisräppäriä?
Saamelaiselle luonto on aina ollut tärkeä ja siksi siitä on helppo kertoa. Lisäksi kaikki haasteet, mitä maailmalla ja Lapissa luonnossa tapahtuu, on tärkeä rooli. Saamelaiset ovat aina eläneet hyvin läheisessä suhteessa luonnon kanssa, joten siitä riittää useamman räpin riimeihin kerrottavaa.
Ailun ensimmäinen levy kertoi luonnosta ja nimenomaan luontoarvojen nostamisesta. Toisen levyn aiheena olivat ihmisen mieli sekä keho ja kolmanteen levyyn olikin jälleen helppo valita luonto. Ailu harrastaa joogaa ja hän on myös onnistunut yhdistämään joogan sekä luonnon toisiinsa.
Saamen kieli tukee myös rappia luonnon aihepiiristä. Äsken mainitusta läheisestä yhteydestä luontoon juontaa se, että kielestä löytyy paljon sanoja, jotka liittyvät luontoon. Silloin myös riimittäminen on helpompaa ja ne syntyvätkin suhteellisen helposti.
Millaisen kuulijakunnan saamelainen räppäri tavoittaa?
Sanomattakin on selvää, että kuulijakunta jää suhteellisen pieneksi silloin, kun räpissä kielenä on saame. Tosin alueella muusikot ovat hyvin arvostettuja sekä varsin tärkeässä asemassa, joten heidän musiikkinsa saa joka tapauksessa kuulijoita. Kappaleita ei juurikaan soiteta valtakunnan tasolla, mutta saamelaiset kanavat soittavat niitä sitäkin enemmän. Räpin ongelma onkin siinä, että jos sanoja ei ymmärrä, ei myöskään kuulija pysty tavoittamaan sanomaa.
Molemmat räppärit tietävät hyvin tarkkaan, että biisien tekeminen saameksi jättää menestymisen vähemmällä, mutta silti myös vähemmistökielien pitää saada oma äänensä kuuluville. Saameksi räppääminen on todellinen kulttuuriteko ja sillä he pyrkivät pitämään omaa kieltään edes jollakin tavalla hengissä. Sekä inarinsaame että pohjoissaame kielinä taipuvat erinomaisesti räppiin.
Yhteistyötä saamelaisten räppärien kesken
Amoc ja Valle yhdistivät myös voimansa sekä tekivät yhteistyössä singlen, joka kertoo ukkosen jumalasta. Siinä he räppäsivät patoutuneesta suuttumuksesta. Pohjoisen räppärit tekevät paljon yhteistyötä ja kielet sulautuvat hyvin keskenään. He julkaisivat myös yhteisen pitkäsoiton, jossa molemmat kielet olivat mukana. Heidän mukaansa kertosäe ei ollut vuorottelua vaan siitä syntyi yhtenäinen tarina.