Siirry suoraan sisältöön
Cocoamusic » Blogi » Suomalainen kansanmusiikki

Suomalainen kansanmusiikki

Jouhikko, vanha kielisoitin.

Kansanmusiikki tarkoittaa jollekin kansalle tyypillistä musiikkia. Suomalainen kansanmusiikki on siis musiikkia Suomesta. Perinteisesti meillä kansanmusiikiksi mielletään kanteleen säestyksellä tapahtuvaa runonlaulantaa. Meillä Suomessa tämä runonlaulantaan perustuva musiikkityyli kulkee useimmiten mollissa, kun taas mentäessä etelämmäksi, Viroon ja Inkerinmaalle, musiikki on duurivoittoista. Perinteisesti kansanmusiikkia on esitetty huhuillen, rummuttamalla, laulamalla ja käyttäen erilaisia kieli- ja puhallinsoittimia. Tuohitorvi ja pajupilli ovat tyypillisiä paimenten käyttämiä instrumentteja.

Mistä suomalainen kansanmusiikki sai alkunsa?

Kansanmusiikin soittimet ovat perinteisiä, alun perin yksilöllisesti valmistettuja instrumentteja. Niillä on saattanut olla myös aivan toisenlainen käyttötarkoitus kuin musiikin soitto. Esimerkkinä voisi mainita soittimen nimeltä lakutin, jota käytettiin hätisteltäessä petoja pois asutuksen läheltä. Erilaisia puhallinsoittimia, kuten torvia, käytettiin esimerkiksi metsästyksessä, kutsusignaalien tuottajina ja läntisessä Suomessa jopa rukoussoittimena. Rapapalli oli taas nimeltään eräänlainen tuohesta punottu helistin.

Entisaikain karjan paimentaminen oli yksinäistä puuhaa. Karjaa paimennettiin metsissä ja pelloilla, joissa vaarana olivat pedot. Petojen hätistelyyn ja omaksi viihdykkeeksi sopi hyvin musisointi jollakin yksinkertaisella soittimella. Hyvin usein käytettiin pajupillejä tai jopa heinän lehtiä. Tosin heinän lehdestä lähtevää ääntä saattaa olla vaikea mieltää musiikiksi, mutta se pelotti varmasti petoja. Käytössä saattoi olla myös tuohitorvia sekä eläinten, kuten pässin- ja lehmänsarvista valmistettuja torvia.

Kansanmusiikin soittimet

Suomalainen kansanmusiikki on vuosien ja vuosikymmenten saatossa kehittynyt ja muuttunut paljon monipuolisemmaksi. Mukaan on tullut paljon uusia soittimia, kuten viulut, harmonikat ja huuliharput. Näillä soittimilla soitettua musiikkia kutsutaan pelimannimusiikiksi, jonka tahdissa entisaikoina tanhuttiin. Viulu, joka tuli Suomeen 1600-luvulla, mutta jonka varsinainen kulta-aika oli 1800-luvulla, oli kiertävien pelimannien soitin. Tunnetuimmat pelimannit tulivat Pohjanlahden ruotsinkielisiltä alueilta, joilta oli paljon yhteyksiä lahden yli Ruotsiin, josta viulu meille rantautui.

Suomalainen kansanmusiikki, niin kuin muutkin musiikkilajit, on ollut välillä hyvinkin suosittua ja joskus taas jäänyt vain todellisten harrastajien harteille. Suomessa on nykyään kansanmusiikkijuhlia, joista lienee suurin ja tunnetuin Kaustisella. Nuoret, perinteistä kiinnostuneet lahjakkaat muusikot ovat perustaneet kansanmusiikkia esittäviä yhtyeitä, joista tunnetuin on Värttinä, joka on saavuttanut suosiota myös ulkomailla.

Elektroniikka äänen laadun parantajana

Elektroniikka on tänä päivänä vahvasti mukana musiikissa – myös kansanmusiikissa, ja jos ei itse soittimissa niin ainakin lisänä. Mikrofonit, kuulokkeet ja erilaiset vahvistimet ovat mukana tämän päivän esityksissä sekä esiinnyttäessä lavalla että kuunneltaessa esityksiä kotona. Hyvä paikka hankkia laadukasta äänentoistoa tämän päivän tyyliin on elektroniikan verkkokauppa. On nautinto kuunnella myös kansamusiikkia, jos äänentoisto on kohdillaan, vaikkapa laadukkailla kuulokkeilla.

Kansanmusiikki on tietylle kansalle ominaista musiikkia. Riverdance-esitys oli kelttiläistä kansanmusiikkia populäärimuodossa, ja hyvin suosittu muutama vuosikymmen sitten. Kelttiläistä musiikkia on myös usein käytetty erilaisissa fantasiapeleissä ja elokuvissa. Kelttiläinen musiikki vie ajatukset Irlannin vihreille nummille, joskin se on peräisin paljon laajemmalta alueelta. Kun sen laittaa soimaan hyvillä äänentoistovälineillä, voi tuntea hyppäävänsä hetkessä toisenlaiseen maailmaan.

Suomalainen kansanmusiikki ja tekno

Teknomusiikki lienee niin kaukana kansanmusiikista kuin vain voi olla. Se on erityisen suosittua tanssimusiikkina rave-juhlissa, jossa tanssitaan villisti aamuun asti. Yksinkertaiset rumpukompit, jotka soitetaan kovalla äänenvoimakkuudella voivat saada kuulijansa transsinomaiseen tilaan, jolloin on olemassa vain musiikki ja liike. Valitettavana lieveilmiönä näiden juhlien mukana on huumeet. Musiikki on kuitenkin musiikkia, eikä sitä määritä huumeet.

Suomen tunnetuin varhaisteknomusiikkikappale on Daruden Sandstorm. Se soi 2000-luvun alussa ympäri Euroopan. Se on edelleen yksi tunnetuimmista elektronisen musiikin kappaleista. Elektronista musiikkia esittävät DJ:t, eivät niinkään bändit. Teknomusiikki perustuu toistuvaan pitkäkestoiseen rytmiin.

Suomalainen kansanmusiikki elää ja voi hyvin. Uusia nuoria kansanmusiikin harrastajia on noussut pinnalle hyvinkin omaperäisillä soittotyyleillä. Jouhikko ja haitari -yhdistelmä taitavien soittajien käsittelyssä on kenelle tahansa miellyttävää kuunneltavaa, jossa moderni aika soittotyyleineen kohtaa perinteisen soittimen, ja tulos voi olla suorastaan upea. Niin tai näin, kansanmusiikilla on pitkät perinteet, jotka toimivat myös tänä päivänä.